This is what I call a perfect buffet!

No nyt! - pääsi suustani kun tänään koulupäivän jälkeen raahauduin Anttilan ruokakauppaan (k-supermarket Veljmies). Silmäni alkoivat kiilua ja melkein taputtelin käsiäni yhteen ollessani niin innostunut! Tiedät varmasti sen, että ihmisen pitäisi syödä kasviksia se puolikiloa päivässä.. Luokkakaverin kanssa asiasta keskustellessa totesimme että se tarkoittaisi periaatteessa puolikasta kaalia ja arkipäivinä perussalaattien mussuttaminen tuntuu siltä kuin söisit puolikkaan kaalin. Nyt joku ihana Enkeli oli keksinyt sen, mitä olen jo piiiiiitkään haaveillut!! Salaatti buffet!!

Kuvat/Pictuers: www.edensalaattibaari.fi

Nämä Eden salaattibaarin valikoimat sokaisivat minut niin että otin aivan järkky ison annoksen salaattia. Yleensä minulle käy näin jossain pizza buffetissa tai muang thaissa: pakko ottaa kaikkea koska kaikki näyttää niin hyvälle. Nyt ihanaan ekologiseen pahvirasiaani päätyi pastasalaattia, itämaistanuudelisalaattia (voi aah miten hyvää se oli!), melonia, vesimelonia, katkarapuja, mozzarellaa, tomaatteja, tuoresalsaa, aurinkokuivattua tomaattia, falafeleja, mutta sitten purkkini olikin jo niin täynnä että ihmettelen kuinka se meni kiinni. Kauhistellen katselin kuinka paljon tämä annokseni saakaan hintaa, toisella silmällä kurkistin puntarista tulevaa viivakooditarraa: vain 8,56€. 

Pikaisen laskutoimituksen perusteella totesin että ostaessani perussalaattiaineksen ja siihen jonkun yhden kivan asian, esim. katkarapuja olisi hinta noussut nopeasti yli tuon summan! Kilohinta taisi olla 16.90€ näissä unelmalaareissa. Kaikenlisäksi säästyn kasvisten leikkaamiselta, johon yleensä salaatin valmistamiseni kaatuu. Nyt lähinnä mietin pitäisikö käydä hakemassa iltapalaksi aasialaista nuudelisalaattia..

Suosittelen!

I found a saladbar today from my town!  What a great idea for person who is super lazy making salad because of cutting the vegetables. Food in Finland is very expensive so I counted that when I buy this ready delisious salad it is cheaper than buying ingredients for making it by myself. 

Now I am just thinking should I go and buy some asian noodlesalad as my nightsnack.. 

Herajärven kierros - eteläpään "vaellus"

Kesän ensimäiset lämpimät päivät ovat nyt käsillä ja aloin itsekin uskoa että kyllä se kesä taitaa oikeasti olla tulossa! Kesäiset päivät vievät tietysti ajatukset heti kesään ja kesäsuunnitelmiin. Silloin muistui, että lupasin kirjoittaa vaellusreissuvinkkejä teille lisää! Viimekesän "vaellus" suoritettiin Itä-Suomessa, Kolilla. Miksi se oli "vaellus" lainausmerkeissä, selkenee se varmasti tässä reissukuvauksen yhteydessä. 

Vaelluskaverini kanssa olimme edellisenä kesänä kulkeneet hurjan pitkän vaelluksen lapissa, joten ajattelimme, että jaksamme varmasti kulkea Kolin Herajärven kierroksen 61km. Aikataulumme tosin määrittelivät hieman tahtiamme, joten päätimme kulkea herajärvenkierroksesta puolet, Eteläpään kierroksen n. 30km. Eteläpään kierros on vasta 2011 lisätty osaksi Herajärvenkierrosta ja on maastoltaan hieman helpompi kulkuinen kuin pohjoispään kierros. Aloitimme "vaelluksemme" Kiviniementilalta. 

Missio: mahduta ylemmän kuvan kamppeet rinkkaan ja yritä jaksaa kävellä sen kanssa pitkiä päiviä!

Kiviniemi - Eteläpää n. 8km

Kiviniemi on hyvä paikka aloittaa reissu, sillä se on hyvä paikka jättää auto, paikanpäällä on hyvä kaivo ja etelään päin mentäessä maasto on hieman helpompaa kuin pohjoiseen päin mennessä. Kiviniemi toimii hyvänä lähtöpisteenä, aloitat sitten eteläpään kierroksen taikka koko herajärvenkierroksen. 

Maastoa matkan varrelta

Matka kiviniemestä Ahvenlammen vuokratuvalle on osa vanhaa Kolinpolkua, joten reitti oli aika valmiiksi kävelty... Maasto oli siis aika haastavaa paikoin juurakoiden ja korkeiden nousujen vuoksi. Ahvenlammella pidimme ansaitun ruokatauon. Siinä mielessä tämä reissu oli hyvin erikoinen, että olin ensimäistä kertaa tehnyt kuivamuona pöperöt ihan itse. Sain siis testailla reseptikokeilujani ja omatoimista retkikokkailua! Ensimäinen päivämme oli aika pitkä sillä ajoimme Kuopiosta Kolille, etsimme karttoja, kävimme Kolin huipulla ja sitten vielä lähdimme vaeltamaan kohti eteläpäätä - alkoi siis olla aika kova nälkä. Kokatessamme huomasimme, että ruoka-annokseni kahdelle hengelle, oli selvästi yhden hengen annos, eli ruokaa oli auttamatta liian vähän. Matkaa oli vielä edessä ja kello alkoi olla aika paljon, joten päätimme sitten puolityhjillä vatsoilla vielä jatkaa matkaamme. Eteläpäähän saavuimme hyyvin myöhään. Matka oli melkoista ylösalaskiipeilyä ja etenkin pitkästä aikaa rinkkaselässä matka tuntui yllättävän raskaalta.

Ahvenlammelta

Ruokia reissussa

Äkkiä leiri pystyyn ja valmistamaan lettuja, joita olimme päättäneet nautiskella jossain vaiheessa reissuamme. Väsyneenä meidän huumorimme alkoi olla aika huonoa ja jouduimme hyssyttelemään kikatteluamme, sillä paikanpäällä olikin jo muutama teltta jossa nukuttiin täyttähäkää - vieläkin toivomme, että heillä oli korvatulpat! Eteläpään leiri oli mielestäni hellyyttävä. Matkan varrella kuulimme ihanaa vedensolinaa ja meidät yllätettiin täydellisesti virtaavalla purolla (kartan mukaan reissunvarrella ei ole mitään vesipisteitä). Tämä puro soljui Eteläpään leirille saakka ja saimme ihailla siellä upeita neidonkorentoja ja kummallisia mato/tikku/käärmekaloja hiekan seassa. Olimme reissussa kesäkuun alkupuolella, joten yöllä havahduin mitä ihanimpaan ääneen kun kuulin varmaan kymmenen erilaista laululintua sirkuttamassa läheisissä puissa. Maha täynnä herkullisia lettuja ja rankka päivä takana sai unen tulemaan aika nopeasti. Päätimme nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. 

Koivikko lemmikkipedillä ja pieni soliseva puro, jossa liiteli neidonkorentoja

Eteläpää - Suopelto n. 7 km

Aamulla aamupalan ja leirin purkamisen jälkeen aloimme taas löntystellä kohti seuraavaa määränpäätä - Suopeltoa. Oli ihana aurinkoinen ilma ja molemmat meistä lähinnä haahuili katsellen kukkia, lintuja, maisemia - kävely maistui aika puulle.. Yhtäkkiä ilma alkoikin muuttua melko uhkaavaksi. Olin edelliskesänä säästynyt rankkasateilta vaelluksen aikana, joten jännitykseni kasvoi hetkihetkeltä - onko tämä se kokemus kun kuljen rinkkaselässä, hengittämättömissä sadevaatteissa, varusteet litimärkänä, keskellä metsää paikassa jossa ei ole mitään asutusta tai autoteitä!?! Aloimme kivuta kohti Kiiesvaaraa ja seurailimme sen laella uhkaavasti kohti tulevia ukkospilviä. Alkoi jyrähdellä ja pilvet oli uhkaavasti ympärillämme. Pysähdyimme syömään, sillä meillä oli kokoajan vaan kauhea nälkä - tälläkertaa tämä annos olisi riittänyt varmaan 3 hengelle! Maha täynnä ukkospilvien alla pohdimme mitä teemme, jatkammeko matkaa vai poistummeko takavasemmalle soittamalla taksi läheiselle tielle. Ukkonen alkoi jo hieman hälvetä, joten päätimme jatkaa matkaa. Lopulta huomasimme nauravamme tilanteelle - emme olleet edes kastuneet, mutta ajatuksemme sateessa kävelemisestä ja märistä varusteista sai meidät ajattelemaan, että meidän pitäisi jo soittaa taksi hakemaan meidät pois.. 

Jälleen vähän (lue: paljon) väsyneinä jatkoimme matkaamme ja katsoimme huolestuneena karttaa, kun tuntui, että kilometrejä on kokoajan enemmän edessä kuin takana. Jossain puolenvälin tienoilla molemmilla muuttui äänikellossa, oltiin ihan hiljaa ja mekaanisesti vain etenimme pikkuhiljaa - siihen loppui vaellus nautinto. Vauhtimme oli todella hidas ja rinkka tuntui vain painavan kokoajan enemmän ja enemmän selässä. Viimeiset sadatmetrit tuntuivat elämämme hitaimmilta ja kun lopulta tulimme suopellon tielle ja pääsimme kaivolle molemmat lähinnä lyyhistyivät maahan. Aloimme molemmat pohtia mitäs seuraavaksi ja hetkenpäästä Heidi olikin jo soittamassa Kolin taksifirmoja läpi mihin hintaan joku kävisi hakemassa meidät pois. Taksia odotellessa teimme poronkäristystä ja perunamuusia ja keittelimme kaakaota.

Hetkenpäästä hiekkatieltä kuului autonrenkaiden rahinaa ja kuski tööttäili ympäriinsä, jotta osasimme paikallistaa hänet. Miten ihana keksintö onkaan lämmitetty auto, joka hurisee tasaisesti? Ihme ja kumma olin vielä hereillä kun saavuimme takaisin lähtöpaikkaamme Kiviniemeen. Pihalla sattumoisin törmäsimme talon isäntään, jolta päädyimme kysymään sattuisiko vapaana olemaan yhtään aittapaikkaa. Pääsimme ihanaan vanhaan aittaan hääsviittiin = parisänky (muuta sinne ei mahtunutkaan). Pääsimme myös saunaan jälkilöylyihin ja olomme alkoi heti elpyä. Vähän ruokaa naamaan ja heti nukkumaan. Kiitokset sille, joka joskus on keksinyt patjan!! 

Kiviniementila

3. päivä n. 0 km

Seuraavana päivänä nukuimme pelkästä uupumuksesta pitkään. Ilma oli karmea, nyt satoi ja myrskysi ja oli jäätävän kylmä. Hihkuimme onneamme sisätiloista, sängystä ja kahvista. Kävimme Kolin kylällä kahvilla, sekä kaupassa ostamassa suklaata, saunaolutta ja kaikkea muuta elintärkeää. Minä rakastuin Kiviniemen kissaan ja touhusin hänen seurassaan sen aikaa minkä hän viitsi seurassani viettää. Harkitsin myös melomista Herajärvellä, mutta aallot olivat sen verran kovat, että jätin tämän harrastuksen seuraavaan kertaan. Kuuntelin sitten Kiviniemen tilan aitan portailla järvellä huutelevaa kuikkaa ja katselin peltoa joka hulmuili tuulessa ja söin suklaata. 

4. päivä n. 6km

Lepopäivän jälkeen päätimme aktivoitua. Halusimme tehdä vielä jonkun päiväkävelyn ilman rinkkaa. Ajoimme autolla Kolin satamaan, josta lähtee hiekkatie joka vie Pielisen vierellä kohti Rykiniemeä. Matkalla on ihania pieniä hiekkarantoja. Tie ja sen ympäristö oli jotenkin ainutlaatuinen ja kiinnostava muutenkin. Pysähdyimme käymään Pirunkirkolla. (Hieman ahkerampi vaellustutkimus yksikköni, eli vanhempani ovat kävelleet Pirunkirkolta Ennallistajanpolkua pitkin Lakkalaan ja takaisin ja reitti oli kuulemma oikein hyvä päivälenkki!) Ajoimme autolla Seppälän autopaikalle ja kävelimme pienen rengasreitin. Lakkala oli paikkana todella kaunis, vanha maalaistalo ja kesälaitumella olevat lampaat toivat paikkaan aivan ihanaa ainutlaatuista tunnelmaa. Siellä tapasimme pariskunnan, joka oli sellaisena pienenä kevyenä päivälenkkinä kulkeneet koko 30 km eteläpään kierroksen. Hieman naureskellen totesimme, että meidän "vaeltamisemme" on hieman enemmän luontoretkeilyä. Päätimme käydä katsastamassa myös Rykiniemen leirintäalueen ja testasimme myös mielenkiintoista kahluuvaijeria, joka tähän reitillemme olisi osunut, jos "vaelluksemme" olisi menty kunnialla loppuun. 

Pitihän se kahluuvaijeri kokeilla! Tämä kuva on hetkestä jolloin kahluuvaijeristani ei vielä roikkunut hämähäkkiä, joka sai minut melkein kaatumaan tuonne jokeen..

Loppuviimeksi molemmat meistä oli oikein onnellisia, että päädyimme taksimatkailuun, vaikka joku voisi lukea sen luovuttamiseksi. Meillä oli hauskaa ja oli ihana nautiskella luonnosta, ruuasta, suklaasta ja kaikesta ilman sitä 20 kg rinkkaa selässä. Kevyesti ilman paineita ja painoja! 

Jos siis olet ahkera ja oikea Vaeltaja, isolla V:llä, on Herajärven kierros varmasti hyvä kokemus! Kolista voi onneksi nauttia myös päivälenkkeinä, tosin saatat mahdollisesti joutua kulkemaan reitin edestakaisin sekä auto on aika välttämätön, ellei päivälenkkisi satu olemaan 30km pitkä. Maasto on siis melko haastavaa, mutta paljon on ihan jo tällä eteläpään kierroksella nähtävää!

Lakkalan lampaat

This post is about my walkabout at Koli nationalpark in East Finland. You can read more about this route from this website. 

If you have any questions about my trip or this route, please ask! I am happy to help!

Secret Sanctuaries

 Kyllästyin sairasteluun ja päätin lähteä lenkille, miten paljon luonto onkaan jo herännyt ja ihmiset ovat alkaneet hääräillä pihoillaan ja parvekkeilla. Täällä keskustassa asuessani harvemmin pääsen nauttimaan antoisista metsäkävelyistä, joten tyytyminen on kortteliralliin!

Näin kesän ollessa lähellä, on ihana katsella mitä kaikkea kivaa ihmiset laittavat pihoilleen ja parvekkeilleen. Oma maisema ikkunoistani on melkoisen lannistava, erään kaupan varaston seinä, joten katselen aina mustankipeänä muiden ihania maisemia. Kaupunkimaisemakin voi olla kaunis kunhan avaa silmänsä katsomaan arkkitehtuuria, värejä, kulmia, koukeroita tai edes pientä pilkahdusta luonnon antimista.

 Suomi herää eloon yhdessä luonnon kanssa ja tässä pieniä maistiaisia joihin lenkilläni törmäsin.

I live in midtown and it is hard to get into real nature to take a walk so I have to settle walking around the blocks. Finland is very season oriented country - we sleep all winter and live at summer time. It is lovely to see how people wake up within the same cycle as nature. Suddenly you see life at balconies and backyards, flowers, furniture or even someone spending time out there! Every year at this time I become a backyard stalker! Its funny how you can imagine a life at those gardens and backyards, people living there and starting up their most vivid time of their year - summer.

Here are some pictures from my walk aroud the town

from these apartments you can admire small forest and rabbits that run all over the place - here is no pressure to decorate your balcony wiew, nature does it for you.

This hill was full of small white flowers and this backyard looked like a different world to step in

This arch has always enthralled me, behind it is a small table group and at midsommer its full of blooming flowers, shame about the road next to it..

This backyard is my ultimate favourite in Kuopio! It is so secret that not many people even notice it when passing by. Its unique style this north! This yard works in every season - this picture is not giving justise to it but if you are local or visiting here I challenge you to seek for it!

Kuopio used to be mainly beautiful woodhouses but because of war, time and the superidea of making Kuopio look like a showroom of everytype of architecture (I am referring to one spesific shoppingmall next to marketplace that looks like a mothership that landed there a decade a go), but there are a few pearls left!

Open your eyes to your everyday routes what have you missed just because of getting used to it?

Flower therapy

Äitienpäivä rutiineihimme kuuluu, että käymme jossain kukkakaupassa/puutarhassa ostamassa äidillemme kukkia tai muita kasveja. Tämänkertaisen äitienpäivän kukkaostos kohteena oli lemppari puutarhani Kuopiossa: Heikkisen ja Hännisen puutarhat. He myyvät kukkia ja taimia Kuopion torillakin, mutta voin koko sydämestäni suositella kokeilemaan itse puutarhalla käyntiä. 

Kun astuin sisään Hännisen puutarhan kasvihuoneisiin, tuntui että kaikki stressi, väsymys, tekemättömät työt, huolet ja yliaktiiviset ajatukset katosivat. Oli kesä, jokapaikassa oli ihania värikkäitä kukkia, uusia alkuja, oi ne tuoksut ja kostean lämmin ilma. Totesin, että voisin jäädä sinne päiväksi nautiskelemaan kukkaterapiasta. Henkilökohtainen suosikkini näistä kahdesta on Hännisen puutarha, se on niin kodikas, luonnonmukainen, ihanan korvessa ja taimet taitavat pääosin olla suomalaisia. Heikkisellä on myös todella hyvät ja laajat valikoimat, mutta tunnelma on hieman erilainen ja melko moderni. 

Tässä hieman kuvakollaasia ja kukkaterapiaa teille kaikille! 

Our mothersday tradition has allways been visiting some flowermarket or garden and buy something for our mom. This time we went to my favourite garden nearby Kuopio. When I step into greenhouse I started to heal, I forgot my troubles, stress, flu and everything! It was summer there, new starts, those smells and warm moist air.. Heaven and flower therapy! 

Here is some pictures and flower therapy for all of you!

Hännisen puutarha

As you can see from my face I really enjoyed there, you can almost here me saying haaa!!

Heikkisen puutarha

 

Our shoppings

My summer project this year: three different salads and chili (I try my best to cheer up my chili)

Sticky Design

Kirjoitin jo aikaisemmin maailman nopeimmasta keittiöremontista, jossa päällystin keittiöni kaapinovet kontaktimuovilla. Moni luonani vieraillut on todella ihaillut kaappien ulkonäköä ja kiinnostusta kuulla aiheesta lisää on ollut!

Tein siis oman ensimäisen D-C-fix kontaktimuovi kokeiluni keittiön kaapinoviin. Näitä teippejä löytyy siis monenlaisilla kuvionneilla: puukuvionti, kivi, metalli, liitutaulupinta, yksivärisiä sekä vähemmän kivoja nurmikkokuvioita, akvaariokaloja ja nalleja. 

Teipit kestävät hyvin myös kulusta, joten sitä voi käyttää myös pöytäpinnoissa. Googletellessani D-C fixiä, löytyi paljon hyviä kuvia ennen ja jälkeen teippailujen. Miten pienellä vaivalla saa muutettua vuokra-asunnon keittiön ilmettä tai saada tylsät kaapinovet näyttämään hieman elävimmille. Itseltäni kotoa löytyykin jo pienipala liitutaulutarraa, joka etsii vielä paikkaansa. 

Rullia löytyy monesta paikasta, monet rautakaupat myyvät niitä ja monien nettikeskustelujen pohjalta voinen sanoa, että Bauhaus myymälöissä taitaa olla kaikkein laajin valikoima. Sinellin verkkomyymälästä voi tilata metreittäin

Maailman nopein keittiö remonttini löytyy täältä.

Keittiöremonttini sai täytettä tänään uudella teippitestailulla. Netissä kehuttiin, että tarra kestää myös pöytätasoja joten tämä pääsee myös keittiössäni käytännön testiin! voi että miten ihanaa on päästä tuosta kammotusvärisestä pöytätasosta eroon ja lopputuloskin miellyttää ainakin omaa silmää! Pitää tässä pohtia jahka kesän aikaan vaalennan keittiötä ottamalla vaaleat kaapinovet taas käyttöön.. 

Before                                                                                After

This is my latest sticker experiment, kitchen countertop with rustic wood looking sticker

Example how to use chalkboard sticker - Picture is from here

Earlier I wrote about my kitchen renovation made in few hours and with less than 100 €. I found these D-C fix label sticker that you can apply on different surfaces, it is easy to remove and leave no marks. There might be a bit glue but you can remove it with some alcohol based detergent.
This is very easy and cheap way to cheer up your home, kitchen, cabinet doors or anything you can think of! You can apply the sticker even on surfaces that are in hard use. Here in Finland you can find them in many hardware store and online shops. If you google this D-C fix, you can see a lot od nice pictures about how to use and how big different does it make!

Drown your sorrows in butter

Jokaisella on varmasti ollut sellainen päivä, jolloin olet juossut pää kolmantena jalkana ympäriinsä etkä oikein ehdi syömäänkään mitään. Illalla kotiin päin mennessä muistat, että piti käydä ruokakaupassa ostamassa ruokaa, mutta vieressä on Mc Donalds tai joku muu paikka joka houkuttelee sinua luokseen neon valoillaan ja tarjouksella superhampurilaisesta, jonka sisältö tosiasiassa on leipää, pakastettupihvi, muutama suolakurkku ja majoneesia. Mutta silloin kun on nälkä, laiskottaa ja kaipaat nopeaa verensokerin nostatusta - mikään ei voisi olla parempaa.. 

Vai voisiko? Tällaisen päivän jälkeen silmäni jäivät Hesburgeriin, mutta jalkani kävelivät kuitenkin ruokakauppaan silkasta pihiydestä. Kori kainalossa katson hevi -osastoa ja silmiini pomppaa nippu parsaa. Kummastelen sen kallista hintaa ja käännyn toiseen suuntaan. Silmiini pomppaa nyt luomu parsaa! joka näyttää paremmalta ja kas, hintakin on pienempi (kilohintoja en katsele). Pääni pohtii, että parsan keittäminen on aika nopeaa hommaa ja mikä on ihanampaa kuin hollandaise kastike!! Kotiin mars ja hommiin! 

Kuori parsat ja laita ne kiehumaan suolalla maustettuun veteen 2-3minuutiksi. 

Ainekset 4 hlö:lle

 2 keltuaista

2-3 rkl vettä

1-2 tl sitruunamehua

150g voita

 Mausta suolalla ja pippurilla, voit lisätä myös sitruunaa oman makusi mukaan.

Sulata voi kattilassa, mutta älä ruskista. Sotke kulhoon (kuumuuden kestävään) kananmuna, sitruunamehu ja vesi. Laita kulho kuumaanvesihauteeseen ja vatkaa aineksia kunnes seos alkaa paksuuntua. Lisää joukkoon pikkuhiljaa voi sula, kokoajan seosta voimakkaasti sekoittaen, mausta. 

Kun olet nautiskellut tämän ihanuuden, huomaat että hollandaise kastiketta on vielä jäljellä, suosittelen hankkimaan myös hyvää leipää jota voit sitten dippailla tähän sulaan kultaan. Helppoa ja nopeaa ja roskaruokaolo, jonka vältät syömällä parsaa ja käytännössä pelkkää voita, on valtaisan ihana ja voit nautiskella illasta hollandaise kastiketta nenänpäässä (olet nimittäin luultavasti nuollut lautasen puhtaaksi ja täten välttänyt myös tiskaamisen!)

Everyone have had a day when you just simply forget to eat. In the evening you are so hungry that you start to dream about big mac or other junkfood. I had this kind of urge and I was walking next to a line of fastfood restaurants and my eyes stayed there but my feet kept walking just because of my budget. In the grocery store I saw organic asparagus that wasn´t even expensive! (Asparagus prices in Finland are ridiculous!) At that moment I desided to make asparagus and hollandaise sauce. 

I just have to tell you, that salty junkfoodfeeling is easily avoided by eating asparagus and de facto just butter. And after this wonderfull meal you can enjoy your evening having hollandaise sauce on top of your nose (because you have probably licked your plate and avoided washing dishes too!)

 

 

No time to waste

Asuntoni on aika pieni ja sinne mahtuu melko paljon tiettyä ääntä. Kaikki eivät sitä kuule, joku on menettänyt sen takia yöunensa, jotkut hermostuvat siitä suunnattomasti. Ei, se ei ole naapuri tai huriseva jääkaappi, mutta se löytyy varmasti jokaisen kotoa. Se on myös asia, mikä vaikuttaa meihin kaikkiin, vaikkakin annamme sille aivan liikaa painoarvoa. Se on niin arkinen asia, että aloin pohtia miten siitä saisi jotenkin mielenkiintoisemman tai vaikkapa upean katseenkiinnittäjän kotiin.

Mikä se on? 

Tässä hauskoja ja kauniita ideoita joihin törmäsin

My appartment is quite small and it is full of one specific sound. Not everyone even hear it, someone have lost their sleep because of it and someone have been very annoyed about it. No, it´s not a neigbour or humming sound from your fridge but you can find it from every house. It is effecting us all - but I think we give too much significance to it. It is so normal and everyday thing so I started to think how to make it more interesting or mayby a stunning eye catcher to your house. 

What is it? 

Here is some fun and beautiful ideas that I runned into

Pictures      1     2     3    4

Picture from here

Pictures    5   6   7   8

Clock for someone that have too much time - picture is from here

Pancake brunch

Minulla on aivan ihana perhe, meitä yhdistää se, että nautimme kaikki elämästä ja etenkin syömisestä! Yleensä keskustelumme kääntyvät jossain vaiheessa ruokaan tai ainakin seuraavan ruuan suunnitteluun. Veljeni on suuri taituri kaikenlaisessa hifistely aasialaisessa kokkaamisessa, siskoni on äärimäisen taitava laittamaan mm. brunsseja ja hemmotteluruokaa, isäni on hyvä grillaamaan ja keksimään kokoajan uusia ideoita ja reseptejä, äitini on nerokas keksimään uusia erilaisia salaatteja. 

Onkin ihanaa vierailla aina perheeni luona, sillä opin jokakerralla jotain uutta. Eräänä viikonloppuna siskoni luona, päädyimme valmistamaan unelma sunnuntai brunssin. Jostain syystä minulla on vuosia ollut lettukammo tai ne on ihan ok, mutta lähinnä melko tylsiä tai mauttomia - mutta siskoni osoitti kammoni aivan vääräksi. 

Valmistimme lettuja Kauhaa ja rakkautta blogin lettu ohjeella, jonka löydät täältä. 

Letut oli siten erilaisia, että niissä käytettiin spelttijauhoja, mikä teki niistä täyttäviä mutta hyvin herkullisia. Täytteinämme toimi sitruunarahkakermavaahtomössö ja erilaisia marjoja, mutta myös suolainen täyte aurajuustoa ja hunajaa! 

 

cream with cranberries, rasberries and sea buckthorn berries

My favourite: Finnish blue cheese and honey

 I had a pancake brunch with my lovely sister. I normally have avoided pancakes but my sister proved that I have avoided them in vain. We made these pancakes with spelt flour that made them a bit more rich and tastier. The Original recipe is from here (only in finnish). But its easy to make

5 dl milk
2 eggs
1,5 - 2 dl flour
1,5 - 2 dl spelt flour
hint of salt
1 tsp sugar (add to your taste, you can also make sweet filling)
2 tbsp melted butter
 - you need butter also in frying -

Mix up milk and eggs together. Add flour, salt and sugar. Add melted butter.
Let the dough swell about 30 minutes.