Ihanissa häissä

Kesään kuuluvat usein häät. Tänä kesänä pääsin kuitenkin häätunnelmiin vähän eri tavalla kuin aiemmin, sillä pääsin suunnittelemaan häihin koristelut. Häät olivat melko perinteiset ja tyyliksi valikoitui rustiikkinen romantiikka. Hommaani kuului ideointi ja hankittavien tarvikkeiden selvittäminen. Askartelut ja toteutukset luonnistuivat vallan hyvin morsiammelta, sukulaisilta, kaasolta ja kaason äidiltä. Pääsin itse paikanpäälle ihastelemaan koristeita ja sain vielä toteuttaa hääpaikalla vieraskirja kuvauspisteen.

PITSIVIIRIT
Juuttinaruun kiinniteltiin kakkuliinoja ja nämä viirit viriteltiin ympäri juhlapaikkaa. Siskoni erittäin hyvä patentti viirin kieputtamisesta henkariin oli valtavan helpottava systeemi!

KORTIT JA PÖYTÄKARTTA
Morsiamen vanhemmat auttoivat pöytäkartta laatikon valmistamisessa ja tekivät vanhoista laudoista ihanan ison puulaatikon, jolle löytyy häidenkin jälkeen varmasti loppusijoituspaikka (ainakin minun luonani olisi juuri sopiva kolo)

VALOKUVAUS NURKKAUS

Vieraskirjana toimi ihana polaroid kuvin varusteltu vieraskirja. Vieraat saivat napsia itsestään kuvia tekemäni kuvauspisteen luona. Kurkistella tai vaikka pyllistellä taulunkehysten sisältä. Näin kuvat häiden jälkeen ja mitä huikeita otoksia sieltä löytyikään. Etenkin aamuyöstä napsitut versiot toivat hymyn huulille. 

ei kun suloinen

Olen hirveän iloinen, että elämääni on siunaantunut kummilapsia, jotta saan toteuttaa lapsellista puoltani naamioituneena kummitädiksi. Harmillisesti he asustelevat sen verran etäällä, että päädyn tekemään kaikenlaista lapsellista itsellisesti. Välillä naurahtelen, kun kaappini tursuavat hamahelmiä, kuvioteippejä ja askartelutarvikkeita. Mutta innostukseni vain kasvoi törmätessäni yhteen valokuvaan lasten synttärijuhlilta. Siinä yhdistyivät kaksi ihaninta asiaa: sushi ja suloisuus. Tätä oli pakko kokeilla heti ja voinkin suositella tätä omiinkin juhliisi vaikkapa jälkiruuaksi. 

Tässä siis makea sushi mustekalalla ja sillillä maustettuina. 
Tarvitset vaahtokarkkeja, mustaa salmiakki nauhaa ja haluamiasi koristeita päälle. 

se tunne, kun joku tuijottaa...

Minulla on kauhea ongelma.. Nimittäin asunnossani on tunkeilija.. Se ei ole ollut vielä täällä kauaa, mutta sen läsnäoloa ei voi olla huomaamatta! Jokainen on varmasti joskus tuntenut sen tunteen, että joku tuijottaa sinua, vaikka oletat olevasi yksin.. Nyt tänä päivänä tämä tunne on ollut äärimäisen voimakas ja kauhukseni huomasin myös, että työpöydälläni on liikkunut joku.. 

Pöytäni oli täynnä leivän muruja ja jäljelle oli jäänyt vain pieni leivän pala, jossa oli hampaan jäljet. Aloin myös ehkä tulla hieman vainoharhaiseksi, sillä olin välillä aivan varma, että kuulin kilinää jostain läheltäni. Päätin sitten aktivoitua ja ottaa selville mikä asuntooni on tunkeutunut..

Vaanin kamerani kanssa, kunnes se tuli esiin. Nyt se kuikuilee joka puolella. Kiipeilee kukkaruukussa, joutuu jumiin jokapaikkaan ja luulee, että tietokoneen hiiri on koneeseen eksynyt sukulainen. Päätin sitten lopulta tehdä sille kaveriksi kilisevän luun. Ehkä on ihan hyvä, että muutaman viikon päästä nämä molemmat pääsevät Barcelonaan kipittelemään kissojen kaveriksi. 

Niin ja sinulle, joka ihmettelet miksi teen kissalle leluksi luun.. Kyseinen Barcelonalainen kissa luulee olevansa koira. Tekee siis koiramaisia temppuja ja noutaa leluja.. Kannatan yksilön vapautta valita oma oikeansa, joten mielestäni on korkea aika, että kissa saa vihdoin itselleen sopivan lelun, kilisevän luun. 

Töppöset

Viime postauksessa näytin millaisia tilaustöitä tein virkaten valokuvaus rekvisiitaksi. Noh, tunnetusti minuun iski vanha vaiva, neuloosi, enkä ole tämän jälkeen viettänyt yhtään iltaa ilman puikkoja kämmenissäni. Nyt puikoillani makoilee viltti, hiiri, virkattu kassi ja neulottu rahi. Mutta tutkiessani mitä kaikkea pienille lapsille voikaan virkkailla tai neuloa, löysin ihanan helpotuksen tähän tautiin, nimittäin töppöset. Töppöset syntyi hetkessä ja oli niin helppo tehdä, että harmittelen vastasyntyneiden määrää lähiympäristössäni. 

Mutta tässä teille, joilla toivonmukaan näitä töppösen käyttäjiä löytyy enemmän lähipiiristä, suurenmoisen helppo ohje! Lisäämällä rivejä ja silmukoita, saat töppöset vähän isommallekin taapertajalle tai mönkijälle (ei sille moottoriajoneuvolle). 

Luo ensin 26 silmukkaa. 

Neulo ainaoikein neuletta 10 kerrosta

Päättele puikon molemmista päistä kymmenen silmukkaa niin, että keskelle jää 6 silmukkaa

Neulo jäljellejääneillä 6 silmukalla 22 kerrosta ja päättele 6 silmukkaa

Sitten itse töppösen kokoaminen. Kiinnitä lyhyet päät kiinni viimeiseksi neulottujen 6 silmukan päähän. Ja pitkät sivut ns. pohjaan kiinni 

Puikkojen kolinaa

Ihme on tapahtunut ja olen palannut takaisin neulovien/virkkaavien kirjoihin. Te epätoivoiset, jotka olette odottaneet minun kirjoitavan muustakin kuin ruuasta, olen elossa! Ainakin omasta mielestäni puhun nykyisin vain ruuasta, mutta perustelen tätä asiaa seuraavassa ruoka postauksessa.

Yksi unelmani on taas toteutunut, sillä olen saanut tehdä tilaustyönä neulontahommia!

Mikä on ihanampaa kuin kuunnella hyvää musiikkia ja puikkojen kolinaa (puupuikot ei kilise) tai saada hankausjälkiä etusormeen amigurumi yrityksistä? nooh, ehkä suklaa ja neulominen.

Henriikka tilasi minulta muutamia neulottuja/virkattuja rekvisiittoja valokuvaushommiinsa ja tässäpä näette tuloksia. Ohjeet löytyvät netistä, mutta itse laiskana ohjeenlukijana tein nämä lähinnä omasta päästäni. Toivon mukaan pääsette näkemään Henriikan kuvia, joissa näkyy luomukseni in action!

Siivet selkään vastasyntyneelle