Kävellessäni tänään kotia kohti, huomasin itsessäni erikoisen tunteen. Suuni oli vääntäytynyt kummalliseen asentoon, jossa suunpielet hipoivat korvanlehtiä. Askeleeni tuntuivat kumman kevyiltä uusissa herrainkengissä. Vaikka takkini päätti luoda tekonahkansa ja täten liidätti valkoisia vuorikankaan palasia ympäriinsä, olin silti hyvin iloinen. Sellainen tunne, että elämä on taas alussa. Kuin joku huutaisi nimeäni, muistuttaen jostain ihanasta ja iloisesta. Kunnes tämä huuto alkoi kuulostaa todelliselta. Jostain läheltä, mutta niin kaukaa alkoi kuulua: "Tiiiiiiiiaa!!", Käännyin katsomaan, mutten nähnyt ketään. "Tiiiiiiiiiiiiia!", Pääni kääntyi äänen suuntaan ylöspäin ja silloin näin sen: kevään ensimäinen lokki!!! (Siis, jos et ole huomannut, niin lokit huutelevat aina nimeäni kesäisin)
Tällä keväisellä ilollani loikin luokkakaverin kanssa kirpparille, josta piti ostaa uusi takki, mutta löysin kyllä ihan kaikkea muuta kuin takin. Nyt asuntooni löytyi yksi ihana asia, johon rakastuin aivan korviani myöten. Tämä on tietysti yksi niistä ostoksista, joita voisi pohtia kun on meneillään operaatio asunnon tyhjennys, mutta kotiani koristaa juuri nyt ihana uusi lankapuhelin! Miten ihanalta tuo numeroiden kääntäminen kuulostaa ja miten nostalgiselta tuntuu nostaa vanhanajan luuri korvallesi. Lisäksi kotiani pääsi koristamaan ihana vanha lasipullo, johon päätyivät nyt kukkia odotellessa, uudet neulonta puikkoni! Vallan ihania löytöjä tänä lokkien siivittämänä päivänä.
Nyt soitan kaukopuhelun Auringolle, sopiakseni lämpimästä kesästä, varmuuden vuoksi taidan neuloa itselleni jotain lämmintä.
Today is officially spring in Finland cause I heard the first seagull in my town! I went to secondhand shop today with a friend and bought this lovely old phone and glass bottle and some knitting needles. Now I am going to call a long distance call to the sun and arrange warm summer to Finland but just for in case I will knit something warm to wear..
No comments:
Post a Comment