Ylläs-Pallas Vaellus

 Kesä saapuu yllättävän äkkiä ja moni ehkä suunnitteleekin reissuja ja tekemistä kesälle. Viimevuodelta minulla jäikin kirjoittelematta vaellusreissuistani, joten tässäpä teille reissukuvausta ensimäisestä pitkästä vaelluksestani! 

Vaeltaminen loppujenlopuksi on vain kävelyä, joten voin suositella sitä ihan kaikille! Vaellusreittejä löytyy Suomesta ihan valtavasti, eri vaatimustasoisia ja maastoisia. www.luontoon.fi -sivulta löytää todella paljon hyvää tietoa eri vaellus/retkikohteista ja niiden kuvauksia. 

Oma ensimäinen pitkä reissuni oli Ylläkseltä Pallakselle n. 100 karttakilometriä. Reissu oli opastettu ja oppaana toimi Reissurepun Raija Hentman. 

Reissu oli hyvin suunniteltu ja retki oli suunnattu aloittelijoille, joten päivämatkat olivat kohtuullisia, pisin päivä taisi olla 17km. Vaellus oli heinäkuussa 2012.

1. päivä: Luontokeskus Kellokas, Varkhaankuru 7km

Matkustettuamme Ylläkselle, oli meillä yksi päivä aikaa nauttia Kellokkaan tiloista, näyttelyistä ja läheisistä lyhyistä luontopoluista. Saimme poikkeusluvan yöpyä Kellokkaan majatalossa, josta lähdimme varsinaisesti liikkeelle seuraavana aamuna. Varkhaankurun lenkki oli upea luontoelämys ja hirveän hyvä esimerkki tapaus siitä, kuinka paljon niitä hyttysiä siellä metsissä oikein onkaan. 

2. päivä: Kellokas - Kotamaja 10km

Maasto oli tälläpätkällä hyvin helppoa. Matkalla oli metsäteitä, pitkoksia ja selkeitä polkuja. Päätimme oikaista matkaamme ja loikkasimme loppumatkasta metsään, jossa kävely ihanien pehmeiden mustikanvarpujen seassa ja auringon paisteessa sai unohtamaan painavan rinkan selässä. Ensimäinen päivä meni rinkkaan totutellen ja tasapainon löytämiseen sekä hyttysiin tottumiseen. Perillä Kotamajalla meitä odottikkin remonttiyllätys. Vessa oli hävinnyt kokonaan ja paikka oli pullollaan puutavaraa. Mutta hyvä kaivo paikalta löytyi ja illalla valmistimmekin herkullista savuporolla ryyditettyä pyttipannua. (kaikki vaelluksien ruuat on siis Raija Hentamanin reseptejä Herkutellen luonnossa -kirjasta, tästä postailen vielä myöhemmin lisää). Laitoimme illalla myös kotaan tulen ja lämmittelin iltapalaksi leipää nuotiolla. Yö meni aika viileissä merkeissä, mutta seuraavana päivänä sitä taas toivoi hieman viileyttä. 

3. päivä: Kotamaja - Pyhäjärvi 7km

Tämä lyhyt päivä oli ihan mukava pieni kevennys alkuun. Loppupäivät oli suunniteltu paljon pidemmiksi, joten nautiskelimme rauhassa tästä helpommasta päivästä. Raijan vaelluksilla järjestetään aina juhlaillallinen, johon kuuluu kolme ruokalajia. Päätimme pitää tämän juhlaillallisen tämän lyhyen päivän päätteeksi, kun kaikki jaksavat vielä kokata. Näihin tunturimaisemiin silmä ei vaan kyllästy koskaan, välillä sitä oikein toivoi, että voisi jäädä taukopaikalle vaan unelmoimaan ja tuijottelemaan upeita tuntureita. Pyhäjärvellä oli pieni erämaja, kaksi laavua ja vessat! Vesi otetiin pyhäjärvestä ja se maistui oikein maittavalle! Illalliseksi nautimme sienikeittoa, viherpihvejä ja perunamuusia sekä itä-länsi kiisseliä. NamNam. 

4. päivä: Pyhäjärvi - Aakenustunturi päiväretki 17km

Päiväretki ilman rinkkaa! jihuu! Tämä päivä jäi itselleni tältä vaellukselta varmaan parhaiten muistiini. Vaikka matka oli pitkä, oli se tuntumatta oikeastaan missään. Ehkä rinkattomuus toi lisää nautintapisteitä, kun sai vaan keskittyä upeisiin maisemiin tai se, että pääsin ensimäistä kertaa kiipeämään tunturille joka oli täysin hyttysetön! Tällä reitillä oli aika kovia nousuja ja maasto oli hieman hankalampaa kulkea. Purojakin oli melko vähän, joten oli sitten tankattava kunnolla aina kun jonkun vesipisteen sattui löytämään. Mutta ah, kun makoilee tunturin laella auringon paisteessa niin että tunnet hukkuvasi puolukan varpuihin ja näet vain muutaman pilvenhattaran taivaalla - unohdat kiipeämiset ja hyttyset heti. Oli myös hauskaa nähdä kuinka pitkän matkan sitä todella onkaan kulkenut ja myös sen mitä on vielä tiedossa! Aakenukselta näki hyvin ja kauas ja upea auringossa kimmaltava kihokkipolku houkutteli kulkemaan sitä

kohti. Pidimme lounastauon vanhalla poroerotuspaikalla Moloslehdon kämpällä nauttien satay nuudeleita. Tämän upean kihokkipolun jälkeen saavuimme takaisin metsään, jossa erään ystäväni kanssa pohdimme miksi Hitchcock ei tehnyt elokuvaa sääskistä.. Paljon piinaavampaa kuin linnut! Ihmeellisen virtapiikin saaneena olin ensimäisenä takaisin leirissä ja laitoin tulet meille valmiiksi, jotta pääsimme taas ruuan laittoon ja pulahtamaan jääkylmään Pyhäjärveen. 

5. päivä: Pyhäjärvi - Peurakaltio 17km

Päivä alkoi oikein mukavasti sillä sain nauttia vapaapäivästä - siis ruuanlaiton ja tiskaamisen suhteen. Loikoilin mättäillä kun toiset hääräsivät ruuan parissa. Tämä päivä oli fyysisesti kaikkein rankoin mutta ehkä mielenkiintoisin kulkea. Maasto oli todella vaihtelevaa, ylitimme järven vedettävällä veneellä, ylitimme joen, meinasimme hukkua suohon, joten lähdimme kulkemaan kompassi suunnistuksella metsän läpi, törmäsimme karhun jälkiin, näimme poroja, poroerotuspaikan ja sen kammottavuudet eli poromiesten kämpät (se että seinällä oli rattopoikajulisteita, oli ehkä pienin ällötykseni mitä tuolla paikassa näin) ja loppujenlopuksi saavuimme Peurakaltiolle puolenyön jälkeen. Peurakaltion kaivo oli hieman epäilyttävä, sillä sen kansi oli jätetty auki, eli sinne on mahdollisesti voinut ryömiä esim rotta ja hukkunut, jolloin vesi on saastunutta. Keitimme vettä ruuanvalmistusta varten ja pohdimme mistä saamme juomavedet. Peurakaltiossa on talvisin pieni kahvio ja haaveilimme kuinka ihanaa olisi jos se olisikin auki aamulla. Herättyämme ja laittaessamme aamupuuroja pörähti pihaan auto ja ihana emäntä Helinä alkoi lämmittämään takkaa ja keitti meille kahvia! Unelmamme siis kävi toteen! Maailman ihaninta on että saat tuoreita munkkeja ja kahvia kun olet maailman likaisin ja väsynyt ja tiedät että tänään pitää kävellä vielä piiiiitkään. Helinä oli ihana ja kävi ostamassa meille hyttysmyrkkyä (mainitsinko jo että siellä oli aika paljon hyttysiä?) ja suklaata ja yhdelle meistä myös gluteenitonta leipää ja muuta pikkusyömistä. 

6. päivä: Peurakaltio - Pahtavuoma 12 km

Pääsimme liikkeelle aika myöhään sattuneen kahvioelämyksen vuoksi ja päivä olikin sitten vähän erilainen kulkea. En tiedä johtuiko siitä, että oli jo melko monta vaelluspäivää takana vai tekikö synkkäpäivä ja myöhäinen lähtö tepposet, mutta kävely tuntui todella raskaalle. Nousu peurakaltiolta Äkäskeron huipulle oli kuin pystysuoran seinän kiipeämistä vauhtimme hidastui ihan minimivauhtiin. Mieli oli melkein kaikilla ihan korkealla, mutta tämä päivä olisi voinut olla välipäivä, jos sellaiseen olisi ollut varaa. Pahtavuomassa oli vanha palovartijan mökki ja pieni erämökki. Vieressä oli ihana suo, jossa näin valkoisen poron juoksemassa - upea näky jonka muisteluun sitä saattaa vielä nykyisinkin välillä nukahtaa. 

 

7. päivä: Pahtavuoma - Rauhala kylä 14 km

Aamu alkoi sateisissa merkeissä, ensimäinen päivä kun kaikki pukivat sadevaatteet ylleen. Reitillä oli kiipeämistä, suonylitystä ja metsätietä. Karttaan merkattua lähdettä emme löytäneet koskaan, joten vedestä oli todella pulaa. Mutta kun pääsimme Rauhalan kylään, odotti meitä suihku ja sänky! Olimme yötä Fell Trekin B&B majoituksessa ja saimme nähdä vähän paikallisten arki elämää, sillä yöpyminen oli Maaritin ja Hannun kodissa. Heillä on toimintaa lähinnä talvisin, joten heillekin nämä kesävieraat olivat harvinainen tapaus! Eräs vaeltajistamme päätti lähteä seuraavana aamuna kotiin, me muut jäimme pohtimaan mitä seuraavana päivänä tehdään. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme jatkaneet matkaamme Keimiöjärvelle, mutta myrskyvaroitukset ja kävelijöiden jalat olivat hieman erimieltä asiasta. Lopulta päätimme jäädä Rauhalaan vielä toiseksi yöksi, siitä on helppo jatkaa matkaa kohti Rovaniemeä, josta pääsemme junalla kohti kotimaisemia. Nyt sänkyyn - miten ihana asia onkaan pehmeä nukkuma-alusta!!

8. päivä: Rauhala - Jerisranta 5.5 km

Kunnon vaeltaja ei näköjään luovuta millään, ulkona on kauhea myräkkä mutta ei sitä voi sisällä istua koko päivää! Lähdimme kulkemaan maantietäpitkin Jerisrannalle. Kävimme siellä hieman ihailemassa mylvivää Jerisjärveä ja haaveilimme saunasta ja saunaoluista. Tilasimme Hannulta ja Maaritilta saunan ja he päättivätkin hemmotella meitä oikein kunnolla, istuttivat meidät autoon ja veivät meidät heidän toiseen toimipisteeseen, vanhan UPM:n mökille, jossa oli ihanat majoitustilat ja rantasauna. Saimme tutustua majoitustiloihin, nautiskelimme saunasta ja kävimme pulahtamassa keimiötunturin maisemissa jerisjärvessä. Rantasaunalla takkatulen äärellä valmistimme poronkäristystä ja puolukkahilloa. Tämä oli täydellinen tapa päättää tämä viikko! 

Kuvan ottanut Raija Hentman

Kaikin puolin vaellus oli todella onnistunut ja kuten kaikki vaeltajat sanoo, se ensimäinen jää ainutlaatuiseksi. Näihin maisemiin ja tunnelmiin olen palaillut monesti ja pieni hetkikin selaillen kuvakirjaa, jonka reissusta olen tehnyt, on saanut ajatukset rauhoittumaan ja palaamaan niihin tunnelmiin ja tunteisiin, joita tuolla reissulla tunsin. Tähän loppuun vielä ihastuttava video kuvastamaan kaikkia niitä ihania ystäviä joihin tutustuin reissun päällä - muista pistää äänet mahdollisimman kovalle!!! 

Sorry, video is not working for some reason..

 This post is about my first long hike in Lapland Finland. It was a about 100 km hike that took 8days, from Ylläs fell to Pallas fell. If you want to ask about this route or my trip, please do - I`m happy to help!