Ystäväni Alvar ja kumppanit

Säynätsalon kunnantalo, Alvar Aalto, Säynätsalo

Yhtenäpäivänä kouluun saapuessani, oli opettajamme sonnustautunut paitaan, jossa luki: 
what if architecture could change the world?

Tämä kyseinen opettajamme on ehdottomasti yksi parhaista ja inspiroivimmista ihmisistä koulussamme (Jonna, älä pelkää, en ala kuvailla miten ihana partakin hänellä on). Hän opetti meille taidehistoriaa sekä sisustusarkkitehtuurin historiaa, eli pohjaa sille kaikelle suunnittelulle, mitä tulemme tekemään. Lisäksi hän sattuu olemaan asiantuntija Alvar Aaltoon liittyen. Tuolla tunnilla hän pitikin hyvää hyvyyttään meille täydellisen Alvar luennon. Kyseisen opettajan seurassa pääsimme myös pienelle road tripille muutama viikko sitten. Matkamme kulki suomalaisten  arkkitehtien Alvar Aallon, Erik Bryggmannin, Pekka Pitkäsen, Eliel Saarisen,  Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin jalanjäljissä ympäri suomea. 

Villa Mairea 1939  Alvar Aalto, Noormarkku

Kaikista näistä arkkitehdeistä eniten minut yllätti Aalto, vaikka suunnittelijoista hän lienee myös niitä tunnetuimpia. Aalto oli aikansa edelläkäviä, visionääri, muutoksen tekijä. Hän suunnitteli kokonaistaideteoksia, johon sisältyi niin rakennus, kuin ovenkahvat ja vesihanatkin. Hän suunnitteli kaiken ihmis- ja toteutuslähtöisesti. Hän teki yksinkertaista, mutta silti hyvin suurta. Mielikuvani Aallosta piirtyi lähinnä yksinkertaisuuteen ja vaaleuteen, mutta reissu avasi silmäni todenteolla ja huomasin, että olin tietämättäni ollut aina suuri Alvar fani. 

Villa Mairea 1939, Alvar Aalto, Noormarkku

Turun kaupungin kirjasto (1903) 2008, Asmo Jaaksi, Turku

Voinkin siis todeta, että Alvari on tavallaan nyt yksi paraskaveri, inspiroija. Etenkin siinä, että tässä materian ja egon kyllästämässä maailmassa on tilaa myös niille suunnittelijoille, jotka tekevät työtään sydämellään, kiipeävät rakennusmiesten kanssa tupakalle rakennustelineille, pohtii kuinka lääkärin takinliepeet eivät jäisi kiinni ovenkahvoihin ja kuinka tuperkuloosi potilas voi valuttaa vettä ilman, että herättää henkensä edestä taistelevaa huonetoveriaan. Alvar, architecture can change a world. Olen inspiroitunut. 

Tämän ekskursion lemppareitani olivat ehdottomasti Villa Mairea ja Pyhän ristin kappeli. Turussa vietimme yötä Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa ja nautiskelimme vielä illalla hyvästä seurasta Bryggmannin hotellin alakerrassa (jonka yläkerrassa kummityttöni päätti syntyä ennen aikojaan). Kaikissa rakennuksissa häkellyttävää oli se, kuinka kauan aikaa sitten ne on rakennettu. Suuri osa kohteista näyttäytyi minulle kuin uusina, tämän hetken trendejä ja ajatteluja tukevana.
Kiertelimme myös Helsinkiä, katsellen Kaisa kirjastoa ja kuluttaen opintotukea mm. Pinossa.

Ylösnousemus kappeli 1941, Erik Bryggman, Turku

Ylösnousemus kappeli 1941, Erik Bryggman, Turku

Pyhän Ristin kappeli 1960, Pekka Pitkänen, Turku

Pyhän Ristin kappeli 1960, Pekka Pitkänen, Turku

Pyhän Ristin kappeli 1960, Pekka Pitkänen, Turku

Pyhän Ristin kappeli 1960, Pekka Pitkänen, Turku

Pyhän Ristin kappeli 1960, Pekka Pitkänen, Turku

Hvitträsk 1903, Saarinen, Geselius, Lindgren, Hvitträsk

Hvitträsk 1903, Saarinen, Geselius, Lindgren, Hvitträsk

Jalat ja uusinta muotia olevat tossut, Hvitträsk

Here are some pictures about my school trip around Finland. We started to get to know some Finnish architectures that brought modernism into Finland and my heart melted to Alvar Aalto.

Summary of my fall

Erikoinen juttu tapahtui tälläviikolla, nimittäin minulla alkoi joululoma! Suuri ajatukseni oli että kirjoittelen pitin syksyä koulun projekteista ja tehtävistä tännekin, mutta nyt se koulu jo loppuikin. Tämä ehkä jo kertoo, että oli melko kiireinen syksy ja valitettavasti se näkyi täällä blogissakin radiohiljaisuutena. Nytkin juttuja ja vinkkejä ja ideoita on valtavasti, mutta kun suurin osa niistä liitty joululahjoihin, pitää minun malttaa vielä reilu viikko! 

Mutta tässä siis pientä maistiaista syksystäni koulutehtävien parissa. 

Yhdellä kurssilla tutustuimme erilaisiin käyttäjäryhmiin ja suunnittelin prototyypin motorisesti levottomalle lapselle, joka aktivoi ja auttaa lasta keskittymään opiskeluun. 

Mallinrakennus kurssilla saimme harjoitella erilaisien mallien valmistamista. Saime valita pienen esineen josta teimme erilaisia skaalamalleja, eli valmistimme tuotteen erilaisissa mittakaavoissa. Oma esineeni oli avain ja tämä 40cm avain toimii nykyisin pannun alustana. 

 
 Samaisella mallinrakennus kurssilla teimme myös pienois massamallit Kuopiolaisista rakennuksista. Kaimani kanssa valitsimme Kuopion luonnontieteellisen museon ja materiaaliksi valitsimme ilmassa kuivuvan saven. Muut tekivät massamallinsa laserleikkurilla.

Mallinnuskurssilla otimme harppauksen tulevaisuuteen. Itselleni jo viimevuoden rakkaussuhteeni laserleikkuriin aiheutti suurta ihmetystä kun se toiminta vaikutti niin hämmentävän monimutkaiselta, mutta nyt saimme tutustua 3D tulostukseen. Saimme mallintaa tietokoneohjelmalla mitä halusimme ja tälläisiä koruja tein itse. Henkilökohtaisesti odottelen sellaista 5D tulostinta, joka toimii ajatuksen voimalla ;) Mutta siihen saakka tyytyminen tähän laitteeseen, joka on kyllä kaikessa monimutkaisuudessaan ihan uskomaton laite! (korut on maalattu mustalla ja kupari spaymaalilla)

I started my christmas holiday this week! My plan was to write here about my school projects during the fall but as you can see its almost christmas.. I had a very busy fall and unfortunately it can be seen here in my blog as a radio silence. I have loads of ideas and inspirational things made but almost everything is made for christmas presents so you must wait another week! But here you can see small bits of my fall at school. There is prototype of chair for children with motoric anxiety. And we made some scale models and now I have a 40cm long key as my pot coaster. We also made some mass models of buildings here in Kuopio. And my favourite thing was to learn how to use 3D printer and I made these neclesses that I painted after printing, marvellous machine may I say!

Laser Lady

Koulumme viimeisinä viikkoina pääsimme tutustumaan laserleikkurin käyttöön ja tämä tyttöhän innostui siitä niin, että nyt on jo vieroitusoireita! Opettajakin varoitteli, että jokainen tulee löytämään nyt lempilaitteensa. Aluksi tuntui ettei ideoita tullut lainkaan, etenkin kun materiaalina oli muovi, joka ei niin kovasti inspiroi.. Lopulta ideoita alkoi syntyä ja materiaalikin muuttui muovista koivuksi. 

Näin kesänkorvilla muistuu mieleen lapsuuden kesälomat, jolloin kesäpuhteeksi annettiin tehdä herbaario. Nykyaikana tämäkin voidaan tehdä niin modernisti, että tehdään sellaiset laserleikkurilla!

Kaulakoruja minulla syntyikin jo jonkinlainen kokeilu erä ja mikäli innostut näistä, voi minulta sellaisen myös ostaa. Syksyllä, kun pääsen koululle jatkamaan tätä uutta harrastustani, on tarjolla myös korvakoruja ja uusia malleja. 

Herbarium earings (these can be ordered in septemper)

Save the bees!  -earings (these can be ordered in next septemper)

Kaulakoru 7cm x 4,5cm 10€+ postitusmaksu (sis. alv 24%)

Mikäli kiinnostuit ja haluaisit tällaisen korun itsellesi, voi sellaisen tilata minulta:

tiia.molsa(at)gmail.com. 

At school we learned how to use laser and that was really inspiring. At first I couldn`t think of anything because I wasn`t that inspired about plastic. After all my material turned into birch. 

I was inspired by childhood summer memories (and my biologist dad) when at summer holiday we had to make a herbarium. Now a days we can be modern and make one with laser! 

Let the pictures speak for me.

Wood workshop

Metallipajan harrastuksista teille jo kerroinkin, mutta meillä on meneillään myös puupaja. 

Puupajalla meillä oli vain yksi varsinainen projekti; salaattiottimet tai wok lastojen valmistaminen ja mikäli aikaa jää, voi tehdä jotain muutakin. Ensimäiset tunnit käytiin läpi laitteita ja sitä mitä kaikkea kamalaa niitä käyttäessä voi sattua. Luokkatoverin kanssa kirjoitimme lähinnä ylös missä ei kannata seistä ja mitä ei kannata tehdä, mutta itse laitteiden käyttämiseen liittyvät ohjeet jäivät kirjoittamatta.. 

My wok spatulas made out of finnish birch

Itse aloin valmistamaan wok -ottimia, sillä salaattiottimet kotoa lyötyykin. Puumateriaalina meillä oli suomalainen koivu. Kaikki saivat kaksi mötikkää, paperia ja eikun suunnittelemaan. On hauskaa seurata porukkaa, jossa kaikilla on oma näkemyksensä millaisia  nämä ottimet voivat olla ja jokaisella oli oma inspiraationsa ja ajatuksensa niiden taustalla. Yksi suosikeistani oli idea siitä, että ottimet näyttävät jäätelöpuikolta joista on puraistu pala, yksi teki upean lintukuvion, yksi valmisti salaattiottimet ilman varsia. Niistä saisi hauskan kuvakollaasin kasattua!

Olin ajatellut, että tämä puupaja sopii pirtaani paremmin kuin metallipaja, mutta yllätyin todella, että metallipaja vei minut paremmin mukaansa vaikka materiaalina puusta pidän enemmän. Ehkä opettajan sanat: puuta meiltä löytyy, mutta sormia ei saa lisää - ovat jääneet kummittelemaan ajatuksiini ja täten vannesaha ja hiomakoneet pyörivät yötämyöten päässäni. Kyllä minä vähän rystystä hioin, mutta selvisin säikähdyksellä ja huokaisulla siitä, ettei opettaja ollut katsomassa kun pieni puukalikka lentää 80 km/tunnissa vauhtia salin toiseen kulmaan - onneksi kukaan oli osumatta tielle. 

Almost selfmade needlestoppers made out of Merbau

Wok lastat onnistuivat ihan hyvin, vaikkakin innostuin siitä hiomisesta niin paljon, että muoto muuttui siitä mitä olin suunnitellut. Kun aikaa jäi vielä aloin ideoimaan mitä muuta voisin tehdä. Muistin kerran löytäneeni netistä hienon innovaation, puikkostopparit.

Alkuperäisidean löydät TÄÄLTÄ - original idea is from HERE

Kerroin ideastani opettajalle ja esittelinkin jo sahaamiani puupalikoita kunnes hän katsoi minua pitkään, hieman säälivästi ja yhtäkkiä hän olikin menossa puuvarastolle, kysyi mitä puuta haluan, käsitteli puun suoraksi sirkkelillä, vannesahalla ja tasohiomakoneella. Kohta opettaja olikin jo porakoneen luona poraamassa puukalikoihini koloja lähinnä jyrsijänhammasta muistuttavalla terällä koko mies ja pöytä täristen, samalla varoitteli, että kalikat saattavat kohta lentää maatakiertävälle radalle. Sen verran jämäkkää puuta tuo merbau. 

Seuraavaksi taskusta ilmestyi varmaan 50 erilaista poran terää ja niistä valitsin yhden ja kohta opettaja olikin silmät kiiluen poraamassa kuutiohini pikkuista 2,5 mm reikää. Kysyin vielä miten voisin hioa palikoiden reunat niin, että säästymme ruumiilta ja sormien menetykseltä. Opettaja jolkottelikin jo kovaa vauhtia laikkahiomakoneelle ja näytti kuinka hommahoituu. Sain onneksi hioa loput kuutiot ihan itse.

Eli tässä siis tulos melkein itsetehtyihin puikkostoppareihin! Sain valita siis puun, kolon syvyyden, reiän koon ja hioin reunat!! Jos olisit nähnyt alkuperäiset puupalat, olisit varmaan katsonut minua samalla ilmeellä kuin opettaja ja ryhtynyt itse hommiin. 

Mutta kyllä minä vielä opin!! 

Puikkostopparit siis pingottuvat kuminauhan avulla puikkojen päihin, jolloin neuletyö kulkee mukavasti matkassa, ilman suurempia ongelmia!

Kuten tämä mielestäni takomani kaulakoruni osoittaa, voi sitä oppia kaikkea uutta ja ihan omituisista asioista voi innostua! 

 This is my creation from metal workshop, I forged this necklace and I am very happy about it!

We also have wood workshop at school. Our main project was to make salad spoon and fork or wok spatulas. I started to make wok spatulas and they turned out ok, I got carried away with sanding machine so the outcome changed during the prosess. After these spatulas we were allowed to create something own. I had seen this wonderfull idea about wooden stoppers that you can use end of your knitting needles so you can carry your work around without dropping all of the stitches off the needels. This is almost selfmade because my teatcher was watching me trying to create them by myself and took over. In the end I choosed the wood, size of the hole and sanded the blocks. 

But in the end I am happy with my creations at metal and wood workshop! After easter we will start plastic workshop so lets see what is going to happen then! 

Metal workshop

Koulussamme alkoi juuri metalli ja puupajat, joissa pääsemme kokeilemaan erilaisten mallien ja tavaroiden tekemistä ihan käytännössä. Puupajalla tarkoituksemme on tehdä salaatti tai wok -ottimet ja omia töitä saa suunnitella sitten omien aikataulujen mukaan. Metallipajalla ollaan tehty joka kerta jotain uutta, kynttilänjalka, peltilaatikko, joku hämmentävä metallilevy jossa on reikiä sekä tänään pääsin tutustumaan takomisen ihmeelliseen maailmaan. 

As you can see, in school we started wood and metal workshops. We are learning how to use powertools, saws, how to weld and today we started to learn how to forge.

Which one is more convincing as a smith? This lovely man is working in Jyväskylä at Toivolan Vanha Piha.

 

 

 

My first forged nail!! If you are building a house, please use normal nails..

Safety first! that should mean: don`t  use powertools when tired, actually avoid working at metal and wood workshops..

Monissa paikoissa näkee nykyisin metallista tehtyjä koreja ja niiden erilaista käyttöä sisustuksessa. Löysin itse kivat korit H&M Homesta, n. 8 €/kpl. Kokeilin niitä sitten moneen eri käyttötarkoitukseen ja jokaisessa tilanteessa ne tuovat hieman eri henkeä mukanaan.

Now a days you can see a lot of wire and metal details in interior design. I found these metal wire baskets at H&M Home, about 8 €/each. I had a bash how they would look like in different purposes!